Kun menin passintarkastuksen luo, minua ohjattiin sinne tänne ja tuonne, eikä kukaan oikein osannut auttaa minua. Lopulta minut vietiin johonkin pieneen huoneeseen, jossa oli yksi työntekijä, joka otti minun passini, viisumini ja lentolippuni. Yritin kysyä häneltä mitä tapahtuu, mutta hän vain sanoi "sit sit sit" ja osoitti tuolia. Siinä minä sitten istuin 45 minuuttia tietämättä mitä tapahtuu ja pelkäsin että hakijani huolestuisivat. Vihdoin työntekijä viittoi minut luokseen, ja antoi minulle residence cardin, ja palautti kaiken takaisin. Sitten pääsin vihdoin passintarkastuksesta läpi.
Minua vastassa oli perheeni, ja clubini väkeä.
Ignooratkaa naamani olin väsynyt :D
Host-perheeni vitsailee että tulin samaan aikaan japaniin kuin taifuuni, ja se pitää paikkaansa. Ensimmäisenä päivänä satoi enemmän kuin kaatamalla vettä, ja jotkin kaduista tulvivat. Olin koko päivän väsynyt ja siksi vähän huonovointinen, mutta päätin valvoa iltaan asti jotta saisin unirytmin kohdalleen, ja se kannatti. Minulla ei ole ollut aikaerosta johtuvaa väsymystä ollenkaan ensimmäisen päivän jälkeen.
Tiistaina menin käymään koulullani. Matkat olivat tuskaa, sillä ulkona oli (ja taitaa olla tälläkin hetkellä) 35 astetta lämmintä. Minä olin t-paidassa ja hameessa ja minulla oli ihan liian kuuma, mutta silti vastaan tuli ihmisiä jotka olivat pitkähihaisissa ja mustissa farkuissa (o_o).
Kun pääsimme koululle, tapasin kouluni rehtorin, vararehtorin ja luokanopettajani. Kaikki olivat todella mukavia. Koulun säännöt ovat kuitenkin tiukat. Ei koruja, ei meikkiä ei kynsilakkaa jne. Sitten tuli eteen ongelma: koulupuku. Menin kokeilemaan koulun varapukuja, mutta kaikki vaatteet olivat liian lyhyitä. Esimerkiksi hameet olivat reippaasti polvea yläpuolella kun hameen pitäisi mennä hiukan polven yli.... Siksi minulle piti hankkia mittatilauspuku, joka tulee vasta kuukauden päästä ;_; siihen asti käytän omaa mustaa hamettani ja kauluspaitaa.
Tältä se tulee näyttämään kun saan sen :3
Päätin myös alustavasti liittyä koto-kerhoon? (en tiedä miten se pitäisi suomentaa). Pääsin kuuntelemaan harjoituksia, ja kerhon jäsenet esittivät minulle musiikkia Kikin lentävä lähettipalvelu- elokuvasta.
Koto on hieman kanteleen tapainen soitin.
Keskiviikkona menin esittäytymään klubilleni. Minua jännitti ihan hirveästi, sillä minun piti pitää 3 minuutin puhe Japaniksi. Olin kirjoittanut sen ylös ja harjoitellut, ja luulin että kaikki menisi hyvin. No, tuli puheen hetki, ja sain sanottua ehkä puolet, ja sitten ääneni katosi. Se oli varmaan hyvä ensivaikutelma rotareille....
Kokouksen jälkeen suuntasin kohti vaihtarikoulutus leiriä, missä olivat kaikki samalla alueella olevat vaihtarit. Leiri pidettiin Japanilaistyylisessä melko vanhassa hotellissa, joka oli upea paikka. Kaikki työntekijät olivat pukeutuneet kimonoihin, ja huoneissa oli tatami matot. Mikään vakava koulutus se ei ollut, sillä me oikeastaan vain leikimme, söimme ja tutustuimme Japanilaiseen kulttuuriin. Nukuimme futoneilla tatamin päällä. Futon koostuu alla käytettävästä patjasta ja päällä käytettävästä peitosta. Aluksi se tuntui vähän kovalta, mutta siinä oli todella mukava nukkua.
Tässä näkyy vähän huonettani. En tajunnut ottaa hotellin sisältä hirveästi kuvia.
Tässä näkymä parvekkeelta.
Torstai aamuna lähdimme lyhyelle aamukävelylle viereiseen puistoon, ja ette ikinä arvaa mitä sieltä löytyi:
Rapuja :D
Puiston lammessa asustaa rapuja käveli pitkin puiston nurmikoita.
Palatuamme aamukävelyltä söimme aamupalan, jonka jälkeen lähdimme kohti Musashi Ichinomiya Hikawa-jinja temppeliä.
Tässä districtin 2770 vaihtarien, rotexien ja ohjaajamme yhteiskuva. Kuva otettiin Temppelin tien alussa. Taustalla näkyy Torii portti.
Paikka oli taijanomaisen upea, ja se huokui historiallista henkeä. Minulle tuli heti mieleen vanhat samurai elokuvat.
Temppelin portti
Tällä temppelillä on historiaa jo 2400 vuoden takaa.
Ennen temppelin alueelle menoa kädet ja suu piti puhdistaa lähdevedellä.
Pääalttarista ei saanut ottaa kuvia, mutta tässä kuva temppelialueen keskellä olevasta teatterista.
Kaikille halukkaille ostettiin Omikuji, eli ennustukset? (vaikea suomentaa) Minä sain dai-kichin, joka on suomeksi suuri siunaus.
Jos ennustus lupasi huonoa onnea, sen pystyi sitomaan tähän seinään, jottei se toteutuisi.
Temppelialueella oli myös Inarin alttari. Inari on hedelmällisyyden, riisin, maatalouden, kettujen, teollisuuden ja maallisen menestyksen jumala. Valkoiset ketut ovat hänen lähettiläitään. Ohjaajamme kertoi, että vain Inarilta voi rukoilla rahallista onnea.
Paluumatkalla kävimme vielä pienessä ilmaisessa eläintarhassa.
Tässä tämänkertainen blogikirjoitus, ensiviikolla taas lisää :)
