Moikka kaikki!

Maalis- ja huhtikuu menivät ihan älyttömän nopeasti! Viimeksi kirjoittamassa blogitekstissä puhuin siitä että vaihdan pian neljänteen perheeseen, mutta itseasiassa vaihdoin eilen jo viidenteen ja viimeiseen. Olen ollut tosi aktiivinen bloginkirjoittaja :D

Mun neljännessä hostperheessä mulla oli äiti ja 23 vuotias sisko.  Kummatkin ovat ns. maailmankansalaisia, ja tulin heidän kanssaan paremmin kuin hyvin toimeen. Oltiin kolmestaan samalla aaltopituudella ja ne kaksi kuukautta jotka perheessä vietin oli aivan mahtavaa. Joka päivä odotin iltapalaa, sitä hetkeä kun pystyttiin kolmestaan juttelemaan, jonka jälkeen katsoin aina siskoni kanssa jotakin draamaa tietokoneelta. Yksinkertaista arkea mutta kun pystyy olemaan yhdessä tekemättä mitään ihmeellisempää ja se on silti hauskaa, siitä tunnistaa oikean ystävyyden.

 Mun hostäiti on pohjoismaafani, ja osa hänen työtänsä on suunnitella ja ohjata matkoja Suomeen ja Tanskaan. Oli välillä tosi hauskaa kun hän yhtäkkiä sanoi jonkun suomenkielisen sanan keskellä lausetta, ja mun aivot ei suodattanut sitä koska kuvittelin että se on joku japaninkielinen sana jota en vielä tiennyt :D. Hän halusi myös oppia suomalaisia reseptejä joten tehtiin noin neljä kertaa suomalaista ruokaa. Noin kerran viikossa kotiin koulusta palatessani hän oli kutsunut jonkun kylään syömään, ja tutustuin moniin hänen ystäviinsä ja työkavereihinsa.

                               
                                                                Tonumafamily <33

Huhtikuun 10 päivä tapahtui sellainen asia että mun vanhemmat tuli Japaniin. Heräsin aamulla aikaisin ja lähdin kohti Naritan lentokenttää 5:30 aamulla.
Oli tosi kiva viikko, vaikka se oli mulle vähän stressaavaa kun piti puhua Suomea jopa päivä. Ihan oikeasti ensimmäisenä päivänä mun päätä särki paljon ja tuntu että mikään kieli ei toiminu kunnolla. Isäkin taisi muutaman kerran hermostua mulle kun en saanu suomea ulos suustani. Plus mun eri hostperheiden ihmiset naureskeli mulle kun tajusivat tilanteen (oikeasti kääntäminen on vaikeaa varsinkin kun joillakin sanoilla ei ole suoraa käännöstä). Kyllä se keskiviikosta lähtien sujui ihan kohtalaisesti, mutta jos ympärillä oli meluisaa tai ihmiset puhuivat kovaäänisesti japania mun aivot meni niinsanotusti enemmistökielen puolelle ja suomi ei vaan tullut.

Sen yhden viikon aikana ei kyllä hirveästi ylimääräistä aikaa ollut. Maanantaista sunnuntaihin oltiin kirjaimellisesti kokoajan menossa. Maanantaina kierreltiin ympäri Tokion nähtävyyksiä. Tiistaina Käytiin mun koululla ja isä unohti mun Kimonot bussiin. Keskiviikkona käytiin rotarykokouksessa ja mentiin Kamakuraan. Torstaina käytiin Edo Tokyo museossa ja perjantaista lauantaihin oltiin Hakonessa. Sunnuntaina meidän oli tarkoitus mennä tuliaisostoksille mutta mun toinen hostperhe vei meidät Nikkoon, jonka jälkeen lähdettiin aika lailla suoraan lentokentälle. Voin sanoa että viimeisenä päivänä kotiin palattuani väsytti, ja niin varmaan äitiä ja isääkin kun vihdoin suomeen pääsivät.

     Kuvassa neljäs hostäitini, minä, äiti ja isä :D


Kävin maaliskuussa vaihtarien kyoto hiroshimamatkalla, josta kerron sitten seuraavassa blogitekstissä, jonka varmaan kirjoitan huomenna :D


Tämä tyttö lähtee nyt nukkumaan, hyvää yötä!